DigiExpo 2011

DigiExpo 2011 messuttiin Helsingin messukeskuksessa viikonvaihteessa. Olin messuilla alusta loppuun, koska pidin peräti 14 esitystä fotoalueen esiintymislavoilla.

DigiExpo 2011 on ohi. Itselleni messut olivat varsin kiireinen viikonvaihde, pidin nimittäin 14 kappaletta lyhyitä luentoja kolmen päivän aikana. Muutenkin messut olivat positiivisen vilkkaat, ja erityisesti lauantaina kävijöitä oli ruuhkaksi asti.

DigiExpon valokuvapuolella oli nyt uusi konsepti. Siinä Rajala ProShop oli vuokrannut koko valokuva-alueen ja vuokrasi sitä edelleen maahantuojille ja muille näytteilleasettajille. Näin oli saatu aikaan tyylikäs, yhtenäinen ilme ja yhtenäinen, paremmin näkyvä markkinointi ennen messuja. Ehkä sen vuoksi messut muodostuivatkin taloudellisesti aiempaa paremmiksi ja antavat alan toimijoille lisää uskoa yhdessä toimimiseen.

Oma energiani meni pääosin omien luentojen hoitamiseen. Aiheitani tällä kertaa olivat Rajala ProShopin kuvakirja, Canon DPP-ohjelmisto, Adobe Lightroom 3 ja Olympus E-P3:n hyödyt omassa käytössäni. Perjantaina ja sunnuntaina kaikki aiheet mentiin läpi kertaalleen omina luentoinaan ja lauantaina tuli jo toistoakin, koska silloin oli kuusi luentoa. Valokuva-alueella pyöri erilaisia esityksiä koko ajan kahdella näyttämöllä. Näin oli varmasti tarjolla nähtävää ja kuultavaa  jokaisen mieltymysten mukaan. Itsekin seurailin kollegoiden puheita, aina niistä vain löytyy uusia näkökulmia ja tiedon pätkiä.

Laitepuolella olivat esillä kaikki tärkeimmät merkit. Poissa olevista noteerasin vain Panasonicin. Kävin itsekin kokeilemassa kaikenlaista, ja oikeastaan uutuuksista vain Canon EOS 1DX, jäi väliin sinänsä itselleni mielenkiinnottomana laitteena. Pidän sitä toki loistavana esimerkkinä siitä mitä tämän hetkisellä laskentateholla on kamerassa saavutettavissa, en vain tarvitse niitä ominaisuuksia. Omassa kuvaustavassani tarvitsen enemmän kojetta, instrumenttia kuin tuollaista vauhtikonetta. Onneksi kameroiden kehityksessä on menossa muitakin trendejä kuin olla nopeampi tietokone. Peilittömiä katsellessa oma E-P3 + VF-2 -runkoyhdistelmä yhdessä systeemin objektiivivalikoiman kanssa tuntuu edelleen optimilta. Oikeastaan vain vaikutelma vahvistui, ei ole tarvetta harkita vaihtoa muihin merkkeihin. Sen sijaan olen miettinyt oman kalustoni yläpäätä. Siellä nimittäin itselläni tuntuu olevan entistäkin vahvempi halu päästä eroon kinokoon kalustosta ja keskikoon digiperistä. Leica S2… Systeemin käytettävyys ja laatu, siinä on se juttu. 

Leicasta puheen ollen: Juttelin Leica AG:n Marc Léthenetin kanssa useampaankin otteeseen. Vaikuttaa todellakin siltä, että Leica tulee rikkomaan "rumien vanhojen miesten" kameramerkin imagonsa lopullisesti ensi vuoden Fotokinassa. Odotan suurella mielenkiinnolla! ;-) Pikku detskuna Leicasta vielä: Marcin Leica-esitelmässä oli mukavasti yleisöä herättelevä kohta, jossa hän kaatoi vettä S2-rungon ja objektiivin päälle. Hienosti toteutettu. Taidanpa ottaa mallia tekniikasta! En toki epäile S2:n tiivistyksiä sinänsä, mutta silti temppu on siinä miten se tehdään.

Rotolightin osastolla oli mielenkiintoinen uusi LED-valaisimen prototyyppi. Valaisimen valon värilämpötila on säädettävissä ja spektrin jatkuvuudenkin pitäisi olla kunnossa. Ra-arvoksi kerrottiin 90, joka on hyvä. Itse olen skeptinen tämän Ra-arvolukeman suhteen. En tarkoita, että epäilisin Rotolightia vaan sitä, että Ra-arvo ei välttämättä anna oikeaa kuvaa LED-valaisimen värientoistokyvystä valokuvauksessa. LEDeiltä puuttuu standardi, joka kertoisi koko totuuden spektrin jatkuvuudesta. Tehovastaavuudeksi annettiin 1000W. Sovin Rotolightin omistajan kanssa tarkempien taustainfojen saamisesta ja maahantuojan kanssa laitteen saamisesta kokeiltavaksi, kunhan tuotantolaitteet tulevat.   

En onneksi sortunut ostoksiin esitysten välisenä joutoaikana samaan tahtiin kuin jotkut tutut, ostin vain nipun muistikortteja SanDiskin tarjouksesta ja lisää akkuja PENiin. Kuvia siis pukkaa. Rajalan tarjouspakettien menekki näytti olevan messuilla melkoista. Olympuksella iloitsivat ja harmittelivat, että myivät messuilla loppuun koko loppuvuoden Suomen ennakkokiintiönsä Zuiko 45mm f/1.8 -objektiivia. Toivottavasti saavat lisää. 

Tällaisten messujen suola on ihmisten kanssa juttelu. Vanhoja tuttuja oli paljon, ja uusia tuli erityisesti ulkomaisista esiintyjistä. Kaikken kaikkiaan messuista jäi oikein hyvä fiilis. Ainoa miinus oli valokuva-alueen vieressä ollut Microsoftin ständi, jossa huudatettiin pelijumputusta järjettömällä voimakkuudella. Nämä idiootit pilasivat jotkut Kuvalavan esitykset täysin, ja meillä muillakin oli vaikeuksia, kun omaa ääntä ei puhuessa kuullut. Toivottavasti järjestäjän laittavat nimen muistiin ensi vuoden DigiExpon järjestelyissä huomioitavaksi. 

-p-

Nikon D3x: ISO 400 -> 1600

Tässä kaksi lisähuomiota Nikon D3x:n käytöstä heikommassa valossa. Toinen kuvanlaadusta korkeilla herkkyysarvoilla ja toinen tavallaan siihen liittyvästä laukaisuvakaudesta pitkillä valotusajoilla. 

D3x, AF-S Nikkor 200mm 1:2G @ f/2, ISO 400

ISO 400 - ISO 1600

Olen nyt kuvaillut jonkin verran käyttäen D3x:n hienoa Auto-ISO -toimintoa. Canonin 5D MkII:n kohdalla olin pettynyt Canonin tapaan toteuttaa herkkyysautomatiikka. Mielestäni se on täysin käyttökelvoton. Nikon sen sijaan antaa kuvaajalle valittavaksi kaksi parametria: asetuksen suurimmalle sallitulle herkkyysasetukselle ja asetuksen pisimmälle sallittavalle valotusajalle. Nämä kaksi parametria tekevät herkkyysautomatiikasta todella toimivan. Esimerkiksi 85-millisellä objektiivilla asetan pisimmäksi sallituksi valotusajaksi 1/125s. Se varmistaa, että käsivaralta kuvat ovat teräviä, ja saan oikeasti hyödyn kennon korkeasta resoluutiosta. Herkkysautomatiikka toimii oikein kaikilla valotusautomatiikan asetuksilla, ja ISO-herkkyys on koko ajan nähtävissä etsimessä, joten pääsen halutessani vaikuttamaan automatiikan tekemisiin.

Pidin aluksi D3x:ää pelkkänä studio- ja maisemakamerana, joten en alun perin odottanut kovinkaan paljoa D3x:n korkeista herkkyysasetuksista. Lapissa kuvatessani jopa varoin käyttämästä yli ISO-arvoja yli 200:n laadun varmistamiseksi. Nyt Auto-ISO:n käyttö johti kuin huomaamatta myös korkeiden arvojen hyödyntämiseen. Kuvia katsellessani olin positiivisen yllättynyt niiden siististä rakeesta. En oikeastaan havainnut mitään eroa Canonin 5D MkII:n kuviin, joista olin pitänyt todella paljon. 

Testasin myös asian tarkemmin nähdäkseni millaisia kamerat oikeasti ovat toisiinsa nähden tässä suhteessa. Testikuvat herkkyyksillä ISO 400, 800 ja 1600 löytyvät täältä. Kuvat kannattaa jälleen downloadata omalle koneelle, jos haluaa verrata niitä 100% koossa. Vertailukuvissa Canon-tiedostot on skaalattu (107,7%) Nikonin kokoon, jolloin kuvista tulisi saman kokoiset vedokset.

Nämä ovat RAW-tiedostoista kehitettyjä ruutuja, kummassakin kamerassa oli käytössä aina sama herkkyysasetus ja kaikenlaiset kameran sävykorjaukset ovat pois päältä. Objektiivina Nikonilla 85mm/1.4 ja Canonilla 85mm/1.2 LII. Aukko-asetuksena käytin f/8. Suosikkikonvertterini on Adobe Lightroom, joten käytin sitä tässäkin. Kohinanpoistossa oli asetukset Luminance 0, Color 25. Erojen esiintuomiseksi käytin terävöitystä 50 / 0,5 / 50. Tiedän hyvin, että esim DxO Labsin (dxomark.com) mukaan kameroiden herkkyysasetukset eivät kuulemma ole yhtäläiset. Tämä testini ei tue sitä väitettä. Samalla Lightroomin sävykäyrällä huippuvaloarvot ovat lähes samat niin, että Canon on hiukan ”herkempi” mutta näissä huippuvalokorjatuissa pareissa Nikon on hiukan vaaleampi 1/4-sävyarvossa. Kameroiden tuottamat sävykäyrät ovat siis hiukan erilaiset, mutta todellisuudessa herkkyyserot peittyvät objektiivien himmenninkalibraatioiden eroihin.

Kaiken kaikkiaan vertailuparit ovat muutenkin hyvin samankaltaiset. Nikonin rae on kuitenkin ehkä hiukan pienempää ja tiiviimpää ja on myös hiukan parempi yksityiskohdissa. Ero näkyy ruudulla mutta on lähes merkityksetön vedoksessa. Silti hyvin vaikuttava tulos Nikonilta, kun ottaa vielä huomioon miten selkeästi parempi kamera D3x oli ISO 100 -asetuksella.

Huomautus:

Kehitin kokeilun vuoksi Canonin tiedostot myös DPP:llä ja Nikonin tiedostot NX2:lla. DPP tuotti puhtaamman ja tiukemman raerakenteen 5D MkII:lle kuten tiesin aikaisemmasta kokemuksesta. Siinä ei mitään uutta. NX2:n jälki D3x:lle oli kiinnostavampaa, mutta en nähnyt mitään käytännössä merkittävää eroa Lightroomiin nähden. Niinpä, koska DPP on minulle ei-kiinnostava konvertteri tuota hiukan parempaa raetta ja terävyyttä lukuun ottamatta, en viitsinyt nähdä hyödytöntä vaivaa saadakseni DPP-kuviin saman sävyalan ja terävyyden kuin Lightroom-kuviin. Enhän aio oikeissakaan, Canonilla ottamissani kuvissa hukata kuviini haluamaani kauneutta hiukan tiukemman rakeen takia käyttämällä DPP:tä. Jos joku haluaa nähdä mitä eroa on Lightroomin ja DPP:n kohinaominaisuuksien välillä, se on nähtävissä vertailussani 5D:n ja 5D MkII:n välillä.

 

D3x, PC-E Micro Nikkor 85mm 1:2.8D @ 1/50s, f/2.8, ISO1600. Osarajaus 100%.

Kuvaamisen vakaus pitkillä ajoilla

Toinen mutu-asia, joka piti ihan selvittää pikku testillä oli käsivarakuvaamisen vakaus. Nimittäin, kun aloin kuvaamaan D3x:llä se tuntui erittäin vakaalta ja laukaisu positiivisen tärähtämättömältä. Viime aikoina olen jälleen kuvaillut myös 5D MkII:lla, ja kun otin sen jälleen käteen se tuntui tosi vaakaalta mutta aivan eri tavalla kuin D3x. Laukaisuhetket tuntumineen ovat täysin erilaiset. En itse asiassa tiedä kummasta pidän enemmän. Mutta testi osoitti ensituntumani olleen aavistuksen oikean suuntainen. Pidemmässä kuvasarjassa samaan kokoon skaalatuissa kuvissa saisin ehkä Nikonilla keskimäärin enemmän teräviä kuvia. Ja ero korostuu valotusaikojen pidentyessä. Kukin testiruutuni on kymmenen peräkkäisen laukaisun summa - ”hajonta”. (Kymmen ruutua kohdistettuna Photoshop-tasoina niin tiukaksi kuvioksi kuin mahdollista, moodina screen). Valotusajat ovat 1/15s ja 1/2s, objektiivit yllä mainitut 85-milliset.

Tämä lähes ratkaisematon tulos tuo jälleen esiin ”testaamisen” vaikeuden. Jos joku sanoo, että yksi huippukamera on parempi kädessä ja laukaista kuin toinen (parempi ergonomia) niin minä sanon, että tuskin, luulet vain. Nämä ovat hyvin henkilökohtaisia, omasta kehosta ja aiemmista kokemuksista riippuvia asioita.

-p-