Olympus OM-D: Oikealle valottaminen (ETTR) ja Lightroom 4.1
August 19, 2012 at 19:41 Julkaisin aiemmin artikkelin ”Valota oikealle, ETTR - E-P3:lla”. Se on luettavissa täällä. Tämä teksti perustuu samaan perusideaan ja julkaisin tämän englanniksi jo kaksi kuukautta sitten 14.6.
Aiempi artikkelini ja myös tämän tekstin englanninkielinen versio ovat saaneet sekä kehuja että kohdanneet vihastusta. Jälkimmäinen tulee ihmisiltä, jotka uskovat ETTR-menetlmään nimeltä UniWB. UniWB on fiksu menetelmä, jolla pritään voittamaan niitä rajoituksia, joita kaikki digikamerat asettavat, jos halutaan valottaa oikealle. Sen kanssa on siedettävä joko vihreäsävyistä tai mustavalkoista live-etsintä enkä pidä kummastakaan. Se perustuu myös histogrammin käyttöön, joka ei ole sekään paras ratkaisu. Itse käyttämäni menetelmä perustuu huippuvalojen varoitusvärien käyttöön valotusmittarina: värit näkyvät selkeästi ja osoittavat täsmälleen mitä kuvassa tapahtuu. Käytössä on itse asiassa maailman tarkin pistemittari vaikka toimitaankin kuvan koko alalla. Tämä menetelmä toimii Olympuksen OM-D:llä sekä PEN-kameroilla E-P3, E-PL3 ja E-PM1. Tässä käsittelen OM-D:tä.
OM-D:n konfigurointi
Konfiguroin OM-D:n näin:
Shooting Menu 1 > Picture Mode > 4 Muted > Contrast -2, Saturation, -2, gradation: Normal
Custom Menu D > Info Settings > LV-info > Highlight&Shadow:On, Histogram: Off
Custom Menu D > Histogram Settings > Highlight: 245
Custom Menu D > Live View Boost: Off
Custom Menu G > Color Space: Adobe RGB
Auto white balance, jos käytössä, asetettava neutraaliksi: Custom Menu G > Auto WB, Keep Warm Color: Off
Valotus
Säädän valotukseni valotuskorjailulla (laukaisimen ympärillä oleva rulla) niin, että punainen varoitusväri juuri ilmestyy kriittisenä pitämääni sävykohtaan kuvassa. Kriittisellä sävykohdalla tarkoitan kuvan vaaleinta kohtaa, jossa haluan olevan sävyjä, kun kuva painetaan. Teoriassa tarkkuus on enintään 1/6 aukkoväliä, mutta käytännössä vaalea sävykohtani on hyvin lähellä arvoa 96%, kun kuva aukeaa Lightroom 4.1:n kehitysmoduliin sen oletusarvoilla. Se tarkoittaa RGB-arvoa 245 (Adobe RGB tai sRGB) lopullisessa kuvassa lähes ilman säätötarvetta, kuten seuraavassa tullaan näkemään. Minun ei tarvitse myöskään käyttää histogrammia kuvatessani enkä minulla ole tarvetta tarkistaa otettuja kuvia ainakaan valotuksen vuoksi.
Valotin tämän targetin (Spyder Checkr´in oikea puolisko) niin, että punainen varoitusväri ilmestyi vaaleimpaan kohtaan, joka on valkoinen ruutu vasemmalla ylhäällä. Tältä kuva näyttää Lightroomiin tuotuna LR:n oletusarvoilla. Ainoa asia, jonka olen muuttanut on Lightroomin Custom WB:n valinta kursorin osoittamasta ruudusta. Kuvasin targetin ulkona käyttäen valkotasapainoa Daylight WB. Voit käyttää OM-D:n Auto-WB-asetusta yleiskuvauksen keskimääräisille näkymille, mutta kamerassa esivalittu WB tai kamerassa harmaatargetista määritetty Custom WB on parempi valinta, jos kuvassa on yksi tai kaksi hallitsevaa väriä.
(Huomaa: Yllä näkemäsi on sRGB-kuva. Se on ainoa järkevä mahdollisuus valinta internetissä näytettäväksi. Jos lataat tämän kuvan ja mittaat sen ruutuja kuvankäsittelyohjelmassa, ne ovat sRGB-väriavaruuden arvoja ja eroavat arvoista, joita näytän seuraavassa Lightroomissa mitatuiksi.)
Tämä kuva osoittaa vaaleimman ja tummimman ruudun mittausarvot. Vaalein ruutu on hyvin lähellä tavoitettani, 96%. Kuva näyttäisi enimmäkseen hyvältä mutta tummimmat sävyt vaativat korjausta kohteissa, joiden kontrasti on joko hyvin loiva tai hyvin jyrkkä.
Normaalissa kuvauksessa kohteissa on usein kirkkaampia kohtia tai alueita kuin kriittiseksi mainitsemani kohta. Näitä ovat esimerkiksi valaisimet ja metallin kiillot, joissa ei tarvitakaan sävyvaihtelua. Ne saavat ja niiden pitääkin mennä puhtaan valkoisiksi, muuten kuva jäisi latteaksi. Olen kiinnostunut vaaleimmasta kohdasta, johon haluan sävyvaihtelun juuri loppuvan.
Periaatteessa kaikki oli tässä. Olen nyt kertonut miten säädän OM-D:n ja miten sillä valotan, kun käytän Lightroom 4.1:tä. Seuraavassa jatkan vielä eteenpäin ja kirjoitan taustatietoa värikanavista ja väriavaruuksista, koska siitä on varmaan hyötyä monille lukijoille. Blogin lopussa on kuitenkin vielä kaksi esimerkkiä oikealle valottamisen hyödyistä niillekin, joiden mielestä nämä värikanava- ja profiilijutut tuntuvat vaikeilta.
Värikanavien pika-arviointi
Kaikki ei ole vielä ihan varmaa, jos sinun on oltava tarkempi värien kanssa. Nimittäin, joissakin saturoituneissa väreissä voi olla tukossa oleva RGB-värikanava Lightroomin RGB-esikatselussa. Tässä targetissa kaikissa muissa ruuduissa ovat kaikki värikanavat kunnossa, mutta keltaisessa ruudussa punainen kanava on ylikylläinen (100%) ja sinisessä ruudussa sama kanava on nollassa LR:n oletusasetuksilla.
Tässä kuvassa nämä kaksi ruutua on korjattu niin, että niissä on ”piirtoa” kaikissa kolmessa värikanavassa. Tein sen laskemalla hiukan keltaisen ja sinisen värikylläisyyttä LR:n HSL-ikkunassa.
Huomautus: Jos kuvaisin ”tavallisia” kuvia vain ruudulla katseltavaksi, voisin valottaa vielä enemmän oikealle. Puhtaan valkoisen suhteen on nimittäin pelivaraa jäljellä. Asetuksella "Custom Menu D > Histogram Settings > Highlight: 255" valottaisin kuvat 1/3 aukkoa vaaleammiksi. Ja vielä siitäkin on täysi aukko varaa vaalentaa ennen kuin vaalein ruutu menisi toivottomasti tukkoon. Olen kokeillut sitä, mutta riski yllä esitettyä pahemmasta värikanavien menosta tukkoon ja korjauskelvottomaksi kasvaa liian suureksi ja lisäksi värien säätämiseen joutuu käyttämään liikaa aikaa joka kuvassa. Sen vuoksi olen valinnut yllä esitetyn konservatiivisemman ja helpposäätöisen tavan valottaa vaaleimman mukaan. "Histogram Setting 255" on kuitenkin kokeilemisen arvoinen, jos kuviasi katsellaan vain ruudulla.
RGB-profiilit and LR:n Soft Proofing
Tässä kuvassa nähdään edellä ollut tilanne Lightroom 4.1:n Adobe RGB Soft Proofina. Soft Proofing on Lightroom 4:n myötä tullut uusi ominaisuus. Se antaa työkalun, jolla voidaan tarkistaa, että kuvan värikanavissa on järkevät arvot haluttuun käyttöön.
Silloin, kun kuva painetaan aikakauslehdessä (tai ylipäätään normaalissa offset-painossa), oikea työnkulku on valmistella ja lähettää kuva AdobeRGB-väriavaruudessa ennen värierottelua (= muunnosta oikeanlaiseen CMYK-väriavaruuteen). ETTR-valotuksellani vaalein ruutu menee juuri sinne missä sävyvaihtelu yleensä loppuu offset-painossa, se on RGB-arvo 245. Paperista riippuen offset-painon tummin sävyvaihtelu yltää RGB-arvojen 16 ja 30 välille. RGB 16 olisi korkealaatuinen kiiltävä aikakauslehden kansi tai esite ja RGB 30 puolestaan katalogin mattapintainen (päällystämätön) paperi.
Sanan ”Histogram” sijaan oikealla ylhäällä lukee nyt ”Soft Proofing” ja histogrammi näyttää miten kuvan sävyt asettuvat AdobeRGB-väriavaruuteen. Histogrammin alla on nyt näkyvissä RGB-arvot prosenttiarvojen sijaan. Kuvassa näkyvät ovat vaaleimmalle ruudulle. Pipetti näyttää edelleen prosentteja mutta olen kopioinut tähän kuvaan jokaiselle ruudulle näkyviin myös vastaavat RGB-arvot. Gamut-varoitus on päällä, minkä osoituksena on pikku neliö histogrammin oikeassa yläkulmassa. Sinisessä ruudussa on vielä jäljellä hiukan jälkiä punaisesta varoitusväristä, mikä osoittaa sen olevan juuri ja juuri AdobeRGB-väriavaruuden sisällä. RGB-arvot osoittavat, että jokaisessa ruudussa kaikissa RGB-kanavissa on piirtoa (ehkä niukin naukin mutta kuitenkin) ja ne printtautuisivat aivan hyvin CMYK-väreissä. Tähän asiaan liittyy vielä muutakin (Intent ym.), mutta tärkeintä on huomata miten valotustavallani OM-D antaa teknisesti erittäin hyviä kuvia minimivaivalla Lightroomissa.
Tässä sitten soft proofataan samaa RAW-tiedostoa sRGB-väriavaruudessa. Vaaleimmassa ruudussa on sama arvo kuin AdobeRGB:n mukaan, mutta tummin ruutu on tummempi. Suurin ero on kuitenkin sRGB-väriavaruuden pienempi gamut. Punainen varoitusväri peittää viittä ruutua.
Korjaus on tässä. Olen säätänyt nämä viisi ruutua sRGB-väriavaruuden sisään HSL-ikkunan säätimillä. Jälleen: Valotus on oikein, mutta RAW-tiedostossa on paljon enemmän mahdollisia värejä kuin voidaan näyttää sRGB-väriavaruuden sisällä. Tällainen ”mapping”, sävyjen säätö, on periaatteessa sama kuin se, joka tapahtuu, kun kuvaat kamerallasi suoraan JPEG-kuvia ja kamerassa on valittu sRGB-väriavaruus. Kirjoitin periaatteessa sen vuoksi, että tein säädön tässä hyvin yksinkertaisesti ja eri kameroissa on erilaisia tapoja tehdä tämä säätö ja silloin myös värit ovat eri valmistajilla hiukan erilaisia.
Huomaa: ”Tavallisessa” kuvauksessa ja kuvia monitorilla katsellessa ei tietenkään ole mikään pakko pakottaa värejä sRGB-väriavaruuden sisään (tai AdobeRGB:n sisään, jos monitorisi kykenee niin laajaan väriavaruuteen). Saat pitää värit aivan niin saturoituina kuin haluat, mutta on hyvä tietää, että useimpiin ammattimaisiin tarkoituksiin värien tulee olla kohdeväriavaruuden mukaiset. Myöskään kaikki kamerat eivät käyttäydy siististi ja säädä värejä valitun väriavaruuden gamutin mukaisiksi JPEG-kuville. Kalpeammat, gamutin sisällä olevat värit eivät ole tarpeeksi näyttäviä, markkinoinnillisista syistä on parempi tehdä väreistä kylläisiä, vahvoja ja kauniita.
Viimeinen esimerkkini palaa takaisin syihini tehdä asioita tavallani. Suosikkipaperini pigmenttivedoksilleni on Canson Infinity Platine Fibre Rag. Tässä on jälleen sama targetti Lightroomin oletusarvoilla (kuitenkin Custom WB). Kaikki värit asettuvat kauniisti Platine Fibre Ragin gamutin sisään! Mikä olisikaan parempaa? Täydellinen valotus vaaleimmille sävyille ja voimakkaatkin värit toistuvat puhtaasti ja sävykkäästi mitään tekemättä. Minun tarvitsee säätää vain tummimmat sävyt paikoilleen kohteen kontrastin mukaan. Useimmiten teen kyllä paljon muutakin kuvilleni mutta se ei todellakaan aiheudu pakosta eikä tarpeesta korjata mitään pielessä olevaa.
Hyötyä ilman vaivaa
Tässä lupaamani kaksi esimerkkiä, jotka osoittavat eron yksityiskohdissa ja kohinassa, kun valotetaaan ”normaalisti” kameran mukaan tai ”minun” tavalla. "Minun" tarkoittaa luonnollisesti blogin alussa antamiani asetuksia ja tapaa valottaa.
Esimerkki yksi:
Sama näkymä kuvattuna ensin kameran (Olympus OM-D) automaattivalotuksella ja sitten niin, että punainen varoitusväri juuri ilmestyi vaunun kirkkaaseen kylkeen. Valotuseroksi tuli yksi aukko. Molemmat kuvat on yllä avattu Lightroomiin sen oletusasetuksilla. Lukemat histogrammin alla ovat vaunun vaaleasta kyljestä.
Seuraavaksi klikkasin Auto Tonella automaattisen sävyjen säädön kummallekin kuvalle. Kuten huomaat, myös Lightroom antaa lähes tasan yhden aukon valotuseron tekemilleen korjauksille. Jälleen histogrammmien alla on lukemat samasta paikasta, ja kas kummaa myös Lightroom halusi siinä olevaksi sävyksi 96%. Näistä 100% osarajauksista näkyy, että vaunun kylki ei ole puhtaan valkoinen vaan maalin alta kuultavat vaunun aiemman omistajan merkinnät. Olisin toki voinut jatkaa kuvien säätämistä, mutta sillä ei ole merkitystä tässä. Nämä huippuvalojenkin yksityskohdat olisivat olleet hyvin samanlaisia kaikkien järkevien säätöjen jälkeen. Olen tehnyt kummallekin kuvalle samanlaisen, voimakkaan terävöityksen mutta en mitään kohinanpoistoa. On helppoa huomata, miten ETTR-kuvassa on paljon parempi taivas sekä keltaiset ja vihreät pinnat. Siinä on paljon enemmän säätövaraa vaikka mihin.
100% rajaukset kuvien oikeasta yläkulmasta osoittavat miten tummempi mutta vielä keskisininen taivas käyttäytyy. Sama voimakas terävöitys, ei kohinanpoistoa. ETTR-kuva tuo hennot pilvet paljon paremmin esiin.
Esimerkki kaksi:
Jälleen ensimmäinen kuva kameran automaattivalotuksella ja toinen ETTR-tavallani. Valotuseroksi tuli tällä kertaa 1,7 aukkoa. Molemmat kuvat tässä avattuina Lightroomin oletusasetuksilla, ero histogrammeissa on melkoinen. Seuraavaksi katsellaan tummia sävyjä.
Ja taas klikkasin Auto Tone kuvien sävyjen normalisoimiseksi. Nämä yksityskohdat tuolin selkänojasta ovat 2:1 ruutukaappauksia Lightroomista. Voimakas terävöitys, ei kohinanpoistoa. Kuten huomaat, ETTR-kuvassa vasemmalla yksityiskohdat erottuvat paljon paremmin ja erityisesti värikohina on vähäisempää. Myös taustassa voi huomata saman eron sileämpinä sävyinä ja tarkempina yksityiskohtina. Kohinanpoiston jälkeen ero kuvien välillä olisi vieläkin suurempi. Mitä enemmän kuvia muokkaat, sitä enemmän ETTR-valotuksesta on hyötyä.
-p-
E-M5, ETTR, OM-D, Olympus, valota oikealle in Kamerarungot, Kuvalaatu, Kuvankäsittely, Kuvaustekniikka, Ohjelmistot, Vedostus 
